Kirjoittanut Mikko Punkari 27. Elokuu 2012 - 9:56.
Heps,
Meikäläinen on toiminut vuoden alusta tiedekuntaneuvoston varsinaisena jäsenenä. Toinen lähes joka tiedekuntaneuvoston kokouksessa istunut linkkari on Lappalaisen Ville. Lisäksi ainakin Linkin Martti Hyvönen, Simo Haatainen ja Emma Lindfors sekä Dumpin Annika Jokisuu ja Heini Kinnunen ovat olleet tammikuusta lähtien varsin aktiivisia ainejärjestöjen edunvalvontahommia puskevia tyyppejä.
Aiemmalla kaudella olen istuskellut tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä, ja toiminut sitä ennen pari vuotta Linkin puheenjohtajana, jolloin tuli myös jonkin verran puhuttua tietoteknikkojen suulla. Merkittävin ja suurin muutos aiempiin kausiin verrattuna on ollut viime vuonna käyntiin potkaistu systemaattinen kurssikohtainen opiskelijapalautteen kerääminen. Niiden koosteet ja tiedekunnan keräämä yleinen opiskelua ja opetusta koskeva palaute on ollut meidän nähtävillämme, ja sen vaikutus on mielestäni näkynyt uuden strategian ja talous ja toimintasuunnitelman tekemisessä.
Maisterikoulutukseen kehitetään uusia toimintamalleja, koska perinteinen luentopainotteinen toteutus ei palvele tyydyttävästi eri opiskelijaryhmiä (työssäkäyvät, tutkimusryhmissä toimivat ja kansainväliset opiskelijat) sen enempää kuin monialaisia tutkimus ja koulutushaasteitakaan. Pilotoidaan koulutuksia, joissa opiskelijat kootaan pienryhmiksi, jotka käyvät ohjatusti läpi oppimistavoitteissa kiinnitettyjä oppisisältöjä (työnantajien kanssa sovittuja lukupiirejä työssäkäyville, tutkimushankkeiden kanssa tehtäviä ”oppisopimuksia” tutkimusryhmän osana tehtävistä opinnoista, tiettyyn teemaan suuntautuvia monitieteisiä ryhmiä). Ryhmien tehtävät ja tuotokset integroidaan luentoopetuksen kehittämiseen (työelämäpalaute, sovellusesimerkit) sekä kv‐yhteistyöhön (intensiivikurssien jatkotyöstäminen ryhmissä, kv‐vierailut teemaryhmissä). Teemaryhmien avulla voidaan käynnistää kevyesti myös korkeakoulujen välistä koulutusyhteistyötä (allianssi, Itä‐Suomi).
Tutkimusohjelman pohjalta laaditaan maisterikoulutuksen toimintaohjelma, jossa kartoitetaan keskeiset työantajatahot ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö, mahdollisuudet monialaiseen yhteistyöhön, keskeiset aiemmin hankitun osaamisen komponentit. Luentotallenteiden tekemisen ja käytön käytänteet vakioidaan. Erilaisten intensiivikurssien(kesäkoulut yms.) tarjonta ja suhde opetusohjelmaan dokumentoidaan. Englanninkielinen maisterikoulutus uudistetaan. Selvitetään mahdollisuuksia koulutuksen akkreditointiin.
Kandidaattiopinnot
Kandidaattikoulutuksessa tuetaan opiskeluihin sitoutumista kiinnittämällä enemmän huomiota ryhmädynamiikkaan ja opetusohjelman suunnitteluun (lukujärjestyksen koulumaisuus). Kandidaattiseminaarin ja –työn ohjeistus ja mitoitus tarkastetaan/uudistetaan. Tietotekniikan opiskelijoiden matematiikan opiskelua tuetaan työkalukurssein, joita markkinoidaan myös laskennallisista menetelmistä kiinnostuneille sivuaineopiskelijoille. Perusopintojen verkkototeutuksia kehitetään sivuaineopintojen edesauttamiseksi. Kurssien suorituskäytäntöjä kehitetään tenttien painoarvon vähentämiseksi.
Opintokokonaisuuksista
Tutkintokoulutuksen sisältöjä organisoidaan erillisiksi kokonaisuuksiksi eri sidosryhmien tarpeisiin (sivuaineopinnot, koululaisille ja lukiolaisille tarjottavat kurssit, yleiset avoimena yliopisto‐opetuksena tarjottavat kokonaisuudet, teemalliset aine‐ ja syventävien opintojen erilliset kokonaisuudet, jatkokoulutukseen soveltuvat intensiivikurssit). Kokonaisuudet toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa (lukiot, yhteistyöoppilaitokset, INFORTEjatkokoulutusverkosto). Erillisiin opintoihin liittyviä hallinnon prosesseja yhtenäistetään ja virtaviivaistetaan.
Nostetaan vielä toiminnan puitteiden kehittämisohjelmasta esiin seuraavat koulutukseen liittyvät kohdat:
Opetustallenteiden luomista ja käyttöä tuetaan systemaattisesti (tekniset puitteet, vakioidut ja tuetut prosessit, työsuunnitelmat). Opintojen etenemisen seurantaa systematisoidaan sekä opetustarjonnan (kurssien opiskelija‐ ja suoritusmäärät) kuin opinnoista suoriutumisen (HOPS, henkilötason suorituskertymät) näkökulmista.
Tiedekunnan koulutuksesta kerätään palautetta ja koulutusta kehitetään palautteen perusteella. Palautteen keruusta vastaa tiedekunta.
Meikäläinen on toiminut vuoden alusta tiedekuntaneuvoston varsinaisena jäsenenä. Toinen lähes joka tiedekuntaneuvoston kokouksessa istunut linkkari on Lappalaisen Ville. Lisäksi ainakin Linkin Martti Hyvönen, Simo Haatainen ja Emma Lindfors sekä Dumpin Annika Jokisuu ja Heini Kinnunen ovat olleet tammikuusta lähtien varsin aktiivisia ainejärjestöjen edunvalvontahommia puskevia tyyppejä.
Aiemmalla kaudella olen istuskellut tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä, ja toiminut sitä ennen pari vuotta Linkin puheenjohtajana, jolloin tuli myös jonkin verran puhuttua tietoteknikkojen suulla. Merkittävin ja suurin muutos aiempiin kausiin verrattuna on ollut viime vuonna käyntiin potkaistu systemaattinen kurssikohtainen opiskelijapalautteen kerääminen. Niiden koosteet ja tiedekunnan keräämä yleinen opiskelua ja opetusta koskeva palaute on ollut meidän nähtävillämme, ja sen vaikutus on mielestäni näkynyt uuden strategian ja talous ja toimintasuunnitelman tekemisessä.
Tältä näyttää koulutusta koskevat kolmivuotisen TTS:n tavoitteet
- Lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi ja sitouttaminen
- IT-alan pedagogiikan ja oppimisympäristöjen uudistaminen huomioimaan opiskelijoiden kulloisetkin opiskeluedellytykset
- Työelämäyhteyksien vahvistaminen koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi, työssäkäyvien opintojen edistämiseksi sekä urasuunnittelun nivomiseksi osaksi opintoja
- Tiedekunnan koulutustoiminnan tuloksellisuuden parantaminen
Tällaista tekstiä puolestaan sisältää kappale, joka kertoo millä toimenpiteillä tavoitteita pyritään täyttämään
Koskee lähinnä maisterivaihetta ja valmistumisen tukemistaMaisterikoulutukseen kehitetään uusia toimintamalleja, koska perinteinen luentopainotteinen toteutus ei palvele tyydyttävästi eri opiskelijaryhmiä (työssäkäyvät, tutkimusryhmissä toimivat ja kansainväliset opiskelijat) sen enempää kuin monialaisia tutkimus ja koulutushaasteitakaan. Pilotoidaan koulutuksia, joissa opiskelijat kootaan pienryhmiksi, jotka käyvät ohjatusti läpi oppimistavoitteissa kiinnitettyjä oppisisältöjä (työnantajien kanssa sovittuja lukupiirejä työssäkäyville, tutkimushankkeiden kanssa tehtäviä ”oppisopimuksia” tutkimusryhmän osana tehtävistä opinnoista, tiettyyn teemaan suuntautuvia monitieteisiä ryhmiä). Ryhmien tehtävät ja tuotokset integroidaan luentoopetuksen kehittämiseen (työelämäpalaute, sovellusesimerkit) sekä kv‐yhteistyöhön (intensiivikurssien jatkotyöstäminen ryhmissä, kv‐vierailut teemaryhmissä). Teemaryhmien avulla voidaan käynnistää kevyesti myös korkeakoulujen välistä koulutusyhteistyötä (allianssi, Itä‐Suomi).
Tutkimusohjelman pohjalta laaditaan maisterikoulutuksen toimintaohjelma, jossa kartoitetaan keskeiset työantajatahot ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö, mahdollisuudet monialaiseen yhteistyöhön, keskeiset aiemmin hankitun osaamisen komponentit. Luentotallenteiden tekemisen ja käytön käytänteet vakioidaan. Erilaisten intensiivikurssien(kesäkoulut yms.) tarjonta ja suhde opetusohjelmaan dokumentoidaan. Englanninkielinen maisterikoulutus uudistetaan. Selvitetään mahdollisuuksia koulutuksen akkreditointiin.
Kandidaattiopinnot
Kandidaattikoulutuksessa tuetaan opiskeluihin sitoutumista kiinnittämällä enemmän huomiota ryhmädynamiikkaan ja opetusohjelman suunnitteluun (lukujärjestyksen koulumaisuus). Kandidaattiseminaarin ja –työn ohjeistus ja mitoitus tarkastetaan/uudistetaan. Tietotekniikan opiskelijoiden matematiikan opiskelua tuetaan työkalukurssein, joita markkinoidaan myös laskennallisista menetelmistä kiinnostuneille sivuaineopiskelijoille. Perusopintojen verkkototeutuksia kehitetään sivuaineopintojen edesauttamiseksi. Kurssien suorituskäytäntöjä kehitetään tenttien painoarvon vähentämiseksi.
Opintokokonaisuuksista
Tutkintokoulutuksen sisältöjä organisoidaan erillisiksi kokonaisuuksiksi eri sidosryhmien tarpeisiin (sivuaineopinnot, koululaisille ja lukiolaisille tarjottavat kurssit, yleiset avoimena yliopisto‐opetuksena tarjottavat kokonaisuudet, teemalliset aine‐ ja syventävien opintojen erilliset kokonaisuudet, jatkokoulutukseen soveltuvat intensiivikurssit). Kokonaisuudet toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa (lukiot, yhteistyöoppilaitokset, INFORTEjatkokoulutusverkosto). Erillisiin opintoihin liittyviä hallinnon prosesseja yhtenäistetään ja virtaviivaistetaan.
Nostetaan vielä toiminnan puitteiden kehittämisohjelmasta esiin seuraavat koulutukseen liittyvät kohdat:
Opetustallenteiden luomista ja käyttöä tuetaan systemaattisesti (tekniset puitteet, vakioidut ja tuetut prosessit, työsuunnitelmat). Opintojen etenemisen seurantaa systematisoidaan sekä opetustarjonnan (kurssien opiskelija‐ ja suoritusmäärät) kuin opinnoista suoriutumisen (HOPS, henkilötason suorituskertymät) näkökulmista.
Tiedekunnan koulutuksesta kerätään palautetta ja koulutusta kehitetään palautteen perusteella. Palautteen keruusta vastaa tiedekunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti